Ruokahävikkiä

Työttömänä ollessa ruokahävikkiä tuli tosi vähän, kun oli aikaa panostaa tuhlailun vähentämiseen ja suunnitella ruokia. Nyt töissä ollessa, no, hävettää tunnustaa, että hävikin määrä on hiljalleen kasvanut. Niinpä on aika ryhdistäytyä, minusta on kamalaa haaskata ruokaa (tai mitään muutakaan).

Kun on varaa ostaa ruokaa, alkaa helposti kulkea siitä, missä aita on matalin (eli ruokavalinnat tapahtuva 'helppo' ja 'nopea' kriteereillä). Kokkaustaituria minusta tuskin koskaan tulee, mutta vähäinenkin into laittaa ruokaa on viime aikoina ollut pahasti kadoksissa. Nyt viikonlopulle laitoin hyvän keiton, joka valmistui nopeasti. Ei ruoanlaitto ole mitään rakettitiedettä ja nopeitakin ruokia on, mutta silti kadotan ajoittain motivaation kokata.

Kävin eilen jääkaappini läpi ja heitin kylmän tylysti vanhentuneet ruoat pois. Lopuista, vielä hyvistä kehittelin ruokia, joissa on kieltämättä erikoisia makuyhdistelmiä, mutta saanpahan syötyä ruoat pois. Nyt yritän muistaa ostaa ruokaa vain sen, mitä tarvitaan. Mieluummin vaikka liian vähän, koska kauppa on lähellä. Jos rahaa on, tässä maassa ei kuole nälkään.

Lisäksi yritän kehitellä ruokia erilaisista kuivatarvikkeista, joita minulle on kertynyt liikaa. Esimerkiksi erilaisia pastoja on turhan paljon ja kun kaappitila keittiössä on surkea, niin ylettömät määrät pastaa ärsyttää.

Niinhän se on, että kun jonkin osan kotia saa ojennukseen, niin toisesta päästä repsahtaa. Silti minulla näyttää riittävän innokkuutta (ja hölmöä optimistisuutta) laittaa kotia kuvitellen, että se on joskus täysin ojennuksessa. (Tämä ruoka-asioiden ojennukseen laittaminen ei nimittäin ole ainoa meneillään oleva kotiprojekti.) No, sitä päivää odotellessa :)